KIAK IHA TIMOR-LESTE TÚN BA 30.3%

30/07/2016 0 Por Carlos Joaquim
Vise Ministru Finansas (MF), Helder
Lopes, hateten, tuir rezultadu anilize hatudu katak, Governu konsege hatún duni
kiak iha Timor-Leste (TL) husi 47.2% 
iha   tinan 2007 tún ba 30.3% iha
2014.
Helder Lopes hato’o lia hirak ne’e ba
jornalista sira iha Palasiu Governu, hafoin aprezenta  rezultadu analize  kiak iha TL liu husi Konselhu  Ministru, 
Tersa (26/07).
Tuir Helder Lopes katak,  kona-ba 
rezultadu analize  kiak  iha TL, analiza   ne’e MF, liu-liu Diresaun Jeral Estatistika
halo hamutuk ho Banko Mundial hodi haree kona-ba situasaun kiak  iha TL.
 “Depois maka ita kompara ho tinan pasadu  hanesan tinan 2017, rezultadu analize hatudu
katak, Governu konsege hatun duni kiak, husi 47.2%  iha  
tinan 2007 tun ba 30.3% iha 2014,”subliña Helder Lopes.
Helder Lopes hatutan, indisiu kiak  ida ne’e bazeia ba liña kiak  internasional.
“Depois analiza    ne’ebe maka 
ita halo uza aprosimasaun  hanaran
consumsun  uproot  ne’ebe atu hateten katak, kiak    ita hatun duni,”dehan Helder Lopes.
Agora kona-ba dezenvolvimentu  ne’ebe maka hala’o  ne’e ekuitativu ka inklusivu ka lae? Nia
dehan, rezultadu analize  ne’ebe maka MF
hamutuk ho Banko Mundial aprezenta mos 
ba KM hatudu katak,   dezenvolvimentu   ne’ebe durante  ne’e halo ekuitativu duni ou inklusivu duni.
“Ne’e signifika ita dehan
dezenvolvimentu   ne’ebe maka   ita 
halo  ema barak maioria povu hetan
benefisiu husi dezenvolvimentu ida ne’e,  
no dezenvolvimentu  ida  ne’e la fo benefisiu deit ba grupu A ka grupu
B, depois ita mos halo komparasaun ba  
ita nia dezenvolvimentu ne’e ekuitativu ka inkluisivu ka lae?   ho nasaun seluk,    bainhira  
ita  halo komparasaun   ita nia rezultadu analize hatudu katak,  ita nia dezenvolvimentu ne’e nia rezultadu
kona-ba ekuitativu ho inkluisivu ne’e diak liu ho nasaun seluk,”dehan Helder
Lopes.
 Bainhira husu tarjetu Governu ninian  atu kombate kiak iha TL,  Helder Lopes hatan,  Governu la trasa alvu bainhira los maka kiak
ne’e zero.
“Ita tenki liga ba vizaun Planu
Estratejiku Dezenvovimentu Nasional 
ne’ebe hateten  katak,   to’o iha 2030 ita buka meus oi-oin  para kiak 
iha Timor la iha ona,  ema hotu
moris saudavel, ema hotu ba asesu edukasaun 
ne’ebe iha kualidade,  ema hotu
edukadu   ho ida ne’e maka planu programa
hotu-hotu  ne’ebe maka  ita tenta implementa ita tenki implementa
enkuadra estratejiku dezevovimentu nassional 
ne’ebe maka ha’u mensiona,”tenik Helder Lopes.avi
Jornal Nacional

Publicada por TIMOR AGORA